Syventävää tietoa

Örinä (grunt), jota kuulee käytettävän musiikkityyleissä death metal ja black metal, on paljon ‘melua’ sisältävä lauluefekti. Se kuulostaa voimakkaalta ja tummalta, ja Complete Vocal Instituten mukaan sitä käytetään ilmaisemaan tunnetiloja epätoivosta aggressioon. Örinän sanotaan kuulostavan samalta, kuin jos säröä ja murinaa olisi sekoitettu keskenään. Örinä syntyy, kun koko kurkunpään annetaan Continue Reading

Rattle on lauluefekti, joka syntyy ääntöväylässä. Complete Vocal Instituten mukaan kyseinen efekti voi syntyä monen eri rakenteen vaikutuksesta: kannurustojen värähtely kitakieleke, “pikkukieli” (uvula) kielen takaosa pehmeä kitalaki kannurustojen päällä värähtelevä sylky / lima Rattle-efektiä käytetään usein yhdessä muiden lauluefektien, kuten särön, kanssa. Esimerkiksi särön yhdistäminen rattleen saa jälkimmäisen kuulostamaan voimakkaammalta, Continue Reading

Arvioimme omaa ja muiden laulamista pitkälti kuulokuvan perusteella. Fiksu treenaaja opettelee kuullun lisäksi myös tunnistamaan, mitä hän tekee itsessään, sillä se on tehokkain tapa oppia uutta ja toisaalta vahvistaa omaa osaamista ja ratkaista eteen tulevia ongelmia. Oman tekemisen reflektointi voi olla haastavaa, mutta siinäkin voi kehittyä. Listasimme kysymyksiä, jolla tätä Continue Reading

Arvioimme omaa ja muiden laulamista pitkälti kuulokuvan perusteella. Fiksu treenaaja opettelee kuullun lisäksi myös tunnistamaan, mitä hän tekee itsessään, sillä se on tehokkain tapa oppia uutta ja toisaalta vahvistaa omaa osaamista ja ratkaista eteen tulevia ongelmia. Oman tekemisen reflektointi voi olla haastavaa, mutta siinäkin voi kehittyä. Listasimme kysymyksiä, jolla tätä Continue Reading

Cross-overilla tarkoitetaan sitä, kun tietyn tyylikunnan laulaja haluaa tehdä uuden aluevaltauksen toisessa musiikki- tai laulutyylissä. Tässä artikkelissa paneudumme osa-alueisiin, joista klassisen laulajan on hyvä olla tietoinen halutessaan laulaa rytmimusiikin estetiikan mukaisesti. 1. Puhemainen äänenkäyttö lähtökohtana Klassisen laulun äänenmuodostus ei ole tyypillistä rytmimusiikin äänenkäytössä, vaan siinä suositaan puheenomaisempaa äänenkäyttötapaa. Rytmimusiikissa ääntöväylä Continue Reading

Arvioimme omaa ja muiden laulamista pitkälti kuulokuvan perusteella. Fiksu treenaaja opettelee kuullun lisäksi myös tunnistamaan, mitä hän tekee kehossaan, sillä se on tehokkain tapa oppia uutta ja toisaalta vahvistaa omaa osaamista ja ratkaista eteen tulevia ongelmia. Oman tekemisen reflektointi voi olla haastavaa, mutta siinäkin voi kehittyä. Listasimme kysymyksiä, joiden avulla Continue Reading

Improvisointi tarkoittaa laulajan esityshetkessä vapaasti luomaa lauluosuutta. Parhaiten tuo vapaus pääsee esiin, kun improvisaatio ankkuroituu viiteen eri osa-alueeseen laulaessa. Lainaamme tässä yhteydessä NLP:ssä eli neurolingvistisessä ohjelmoinnissa (Neuro-Linguistis Programming) käytössä olevaa termiä ankkurointi. Flow mentaalivalmennus -sivuston mukaan ankkurointi-termiä käytetään silloin, kun tietty tunnetila tai vaste halutaan kiinnittää johonkin ulkoiseen tai sisäiseen Continue Reading

SOVT eli semi-occluded-vocal-tract tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna sitä, että äänentuoton aikana suu on osittain suljettu. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun hymistään, tehdään huulitäryä tai lauletaan liukuja ng-äänteellä tai vaikkapa r-kirjaimella. Tehokkaan SOVT-efektin saa aikaan myös pilliin tai muoviputkeen ääntämällä, jota monet laulunopettajat myöskin hyödyntävät opetuksessaan. Huomaa, että nykyään on saatavilla luontoystävällisiä Continue Reading

Mikäli laulurekisterit eivät ole sinulle ennestään tuttuja, luethan ensin artikkelin rekistereistä. Yksi klassisen laulun kulmakivistä Passaggio on klassisessa laulussa käytetty termi, joka kuvaa siirtymää yhdestä rekisteristä toiseen. Suomeksi puhutaan myös ylimenoalueesta. Rytmimusiikin puolella käytetään yleisemmin termiä ”breikki”, joka kuvaa rekisterinmuutosta, joka kuullaan äkillisenä rekisterin tai äänikvaliteetin muutoksena. Klassisen laulun ihanteena Continue Reading