Arvioimme omaa ja muiden laulamista pitkälti kuulokuvan perusteella. Fiksu treenaaja opettelee kuullun lisäksi myös tunnistamaan, mitä hän tekee itsessään, sillä se on tehokkain tapa oppia uutta ja toisaalta vahvistaa omaa osaamista ja ratkaista eteen tulevia ongelmia. Oman tekemisen reflektointi voi olla haastavaa, mutta siinäkin voi kehittyä. Listasimme kysymyksiä, jolla tätä taitoa voi kehittää laulamisessa.
Mikä ääntöväylä on?
Ääntöväylä on äänihuulista huuliin kulkeva ”putki”, jonka kautta ääni kulkee ulos samalla muokkautuen.
Ääntöväylän muodon ja koon reflektointi laulaessa
Ääntöväylä voi olla laulaessa laaja tai kapea, lyhyempi tai pidempi, tai kaikkea siltä väliltä. Ääntöväylän muoto muuttuu mm. sävelkorkeuden mukaan, laulun sanojen myötä, sen mukaan haluammeko laulaa kirkkaammin tai tummemmin jne. Ääntöväylän tarkkailu kattaa suuren alueen nielusta suuhun. Muutokset ääntöväylässä heijastuvat helposti myös äänihuuliin ja hengitykseen.
Ääntöväylän reflektointia auttavia kysymyksiä:
- Kun hengität sisään ennen laulamista, laskeutuuko kurkunpääsi vai tekeekö se jotain muuta?
- Kun hengität sisään, koetko ääntöväylän levenevän vai pysyvän muuttumattomana?
- Miltä sisäänhengitys tuntuu A) kielessäsi ja B) suun takaosassa? Millaisessa asennossa A) kielesi ja B) kitapurjeesi (pehmeä kitalaki) on sisään hengittäessä?
- Muuttuvatko edellä mainitut, kun alat laulaa?
- Millainen ääntöväyläsi on, kun laulat matalia ääniä?
- Millainen ääntöväyläsi on, kun laulat korkeita ääniä?
- Millainen ääntöväylä on, kun laulat voimakkaasti?
- Millainen ääntöväylä on, kun laulat hiljaa?
- Koetko ääntöväylässäsi kaventumia, kun laulat?
- Koetko tekeväsi lihastyötä ääntöväylän alueella laulaessasi?
- Laula tai liu’u äänelläsi ylös ja alas. Miten se vaikuttaa ääntöväyläsi kokoon?
- Jos tunnet kiristyksen tunnetta kurkunpäässäsi laulaessasi, mieti, missä kohtaa tarkalleen. Laula sitten jotain, missä kiristystä ei tunnu. Mitä teet eri tavoin?
- Onko äänesi nasaali? Vertaile muutoksia ääntöväylässä, kun laulat suusointisesti (ei nasaali) ja nasaalisti.
Lähteitä:
Aura M., Laukkanen A-M., Ojala J., 2018. Laulunopettajien yleisimmin käyttämät laulupedagogiset käsitteet. Aineditaktiikka 2 (2), 38-70. DOI: 10.23988/ad.73222
Jordan-Kilkki P., Kauppinen E. & Korolainen-Viitasalo E. (toim.) Musiikkipedagogin käsikirja. Vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Opetushallitus. Tampere.
Juntunen M-L., Nikkanen H.M., Westerlund H. (toim.). Musiikkikasvattaja – Kohti reflektiivistä käytäntöä. Juva: PS-Kustannus.
Rauma J., 2019. Kehollisuus laulunopetuksessa. Sibelius-Akatemia.