Chiaroscuro: Kirkkauden ja tummuuden liitto

Klassisessa laulussa chiaroscurolla (ital.) tarkoitetaan ihannetta, jolloin äänessä ovat läsnä yhtä aikaa kirkkaus (chiaro) sekä tummuus (oscuro). Näiden kahden ääripään yhdistäminen saa aikaan rikkaasti soivan äänen, jossa on laaja yläsävelten spektri. Klassisessa laulussa chiaroscuron täydellinen balanssi on tila, johon pyritään.

Chiaroscurossa on yhtä aikaa läsnä kaksi ikäänkuin vastakkain toimivaa voimaa: ääntöväylän riittävä kaventaminen kirkkauden aikaansaamiseksi, mutta toisaalta tummuuden vaatima kurkunpään sopiva madaltaminen, sekä nielun tilan laajentaminen.

Chiaro, kirkkaus

Chiaro edustaa äänessä sitä osuutta, joka kuuluu korvassa kirkkaana ja kilisevänä – se, joka projisoituu yli suurenkin orkesterin.

Laulajan formantti kilisee korvassa

Laulajan formantti, joka koetaan akustisena voimistumana n. 2-4 kHz:n paikkeilla syntyy, kun äänihuulten yläpuolelle tehdään pieni kaventuma äänihuulten värähtelyä häiritsemättä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: klassisessa laulussa käytetään joskus termejä kuten sointi, maski, kilinä, terä, kirkkaus, kun taas rytmimusiikin puolella puhutaan usein twangista.

Hyvä äänihuulisulku edesauttaa korkeiden ylätaajuuksien syntymistä

Äänihuulten tasapainoinen värähtely saa aikaan vahvan yläsävelsarjan. Korkeiden taajuuksien on helpompaa syntyä, kun yläsävelsarja soi muuten vapaasti.

Oscuro, tummuus

Oscuro edustaa äänen tummuutta ja syvyyttä.

Kurkunpään madaltuminen sekä nielun tilan avautuminen

Kurkunpään madaltaminen korostaa äänen matalia taajuuksia tehden äänestä tummemman sävyisen. Tärkeää on olla pakottamatta kurkunpäätä liikaa alas – sen sijaan kurkunpään madaltuminen on (chiaroscuron näkökulmasta) ääntöväylän avaavasta valmistamisesta syntyvä dynaaminen seuraus. Tässä dynaamisessa tapahtumassa kurkunpään laskeutumisen lisäksi avautuu myös tila nielun alueella. (Vrt. alkavan haukotuksen tunne).

Hengitystuki edesauttaa trakeaalisen vedon syntymistä, joka laskee kurkunpäätä ja avaa nielun tilaa. Tämä kuullaan sekä äänen tummuutena (kurkunpään laskeutuminen ja nielun tilan avautuminen) että selkeämmin soivana yläsävelsarjana (nielun tilan avautuminen).

Kurkunpää siis laskeutuu jo valmistavan sisäänhengityksen aikana. Kurkunpäätä ei tule painaa väkisin alaspäin; jos näin tehdään, katoaa äänestä chiaro, kirkkaus.