Arvioimme omaa ja muiden laulamista pitkälti kuulokuvan perusteella. Fiksu treenaaja opettelee kuullun lisäksi myös tunnistamaan, mitä hän tekee itsessään, sillä se on tehokkain tapa oppia uutta ja toisaalta vahvistaa omaa osaamista ja ratkaista eteen tulevia ongelmia. Oman tekemisen reflektointi voi olla haastavaa, mutta siinäkin voi kehittyä. Listasimme kysymyksiä, jolla tätä taitoa voi kehittää laulamisessa.
Äänihuulten värähtelyn reflektointi laulaessa
Ääni syntyy äänihuulissa kurkunpäässä. Äänihuulet voivat tuottaa monenlaista ääntä värähtelemällä eri tavoin. Voimme oppia tuntemaan eroja niiden välillä tarkkailemalla muutoksia esimerkiksi hiljaa ja kovaa laulamisen välillä tai sävelkorkeuksien vaihdellessa. Muitakin muutoksia tapahtuu usein samanaikaisesti äänihuulten lähistöllä, mikä tekee tarkkailusta haastavaa. Kurkunpään anatomian tunteminen, äänen vaihtelujen kuuntelu ja opettajan apu ovat asioita, jotka auttavat kehittymään tässä aiheessa.
Äänihuulten paikallistaminen
Äänihuulet sijaitsevat kilpiruston takana, jonka näkyvin merkki varsinkin miehillä on aataminomena.
Äänihuulten reflektointia auttavia kysymyksiä:
- Vertaa puheääntäsi ja lauluääntäsi. Tuntuvatko ne samanlaisilta kurkunpäässä? Onko toinen hiljaisempi tai voimakkaampi? Jos laitat sormesi hellästi kilpirustolle, tuntuuko värinä samalta puheessa ja laulussa?
- Laula matalia ääniä ja sitten korkeita ääniä. Tunnetko eroa niiden välillä kurkunpään seudulla? Millaisia eroja? Muuttuuko jokin, kun laulat alhaalta ylös tai ylhäältä alas?
- Vertaile hiljaa laulamista ja voimakkaasti laulamista. Millaisia eroja koet äänihuulten tai kurkunpään seudulla? Tuntuuko sama korkeammalta tai matalammalta sävelkorkeudelta?
- Kun laulat, tarkkaile ilmavirtaa äänihuulten kohdalla. Koetko ilman virtaavaan hitaasti tai voimakkaasti? Miten ääni alkaa? Kuinka pitkiä fraaseja pystyt laulamaan yhdessä hengityksellä? Kuuletko tai tunnetko uloshengityksen ilmavirran laulaessa?
- Kuinka vapautuneelta sinusta tuntuu äänihuulten alueella laulaessa? Kuinka paljon työtä koet tekeväsi laulamisen eteen äänihuulten tasolla?
Lähteitä:
Aura M., Laukkanen A-M., Ojala J., 2018. Laulunopettajien yleisimmin käyttämät laulupedagogiset käsitteet. Aineditaktiikka 2 (2), 38-70. DOI: 10.23988/ad.73222
Jordan-Kilkki P., Kauppinen E. & Korolainen-Viitasalo E. (toim.) Musiikkipedagogin käsikirja. Vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Opetushallitus. Tampere.
Juntunen M-L., Nikkanen H.M., Westerlund H. (toim.). Musiikkikasvattaja – Kohti reflektiivistä käytäntöä. Juva: PS-Kustannus.
Rauma J., 2019. Kehollisuus laulunopetuksessa. Sibelius-Akatemia.