Opi tuntemaan laulaminen osa 1: keho

Arvioimme omaa ja muiden laulamista pitkälti kuulokuvan perusteella. Fiksu treenaaja opettelee kuullun lisäksi myös tunnistamaan, mitä hän tekee kehossaan, sillä se on tehokkain tapa oppia uutta ja toisaalta vahvistaa omaa osaamista ja ratkaista eteen tulevia ongelmia. Oman tekemisen reflektointi voi olla haastavaa, mutta siinäkin voi kehittyä. Listasimme kysymyksiä, joiden avulla tätä taitoa voi kehittää laulamisessa.

Kehon reflektointi laulaessa

Hengityselimistö kuuluu olennaisena osana lauluprosessiin. Hengitykseen liittyvän lihastyön tarkkailu on siis lähinnä keskivartalon toimintojen havainnointia. Varsinkin klassisessa laulussa kiinnitetään paljon huomiota hengitystuen oppimiseen ja aktivoimiseen, mikä tapahtuu hengityslihasten kautta.

Tarkkaile itseäsi, kun koet onnistuvasi laulamisessa. Kokeile sitten jotain toista asiaa, joka ei mielestäsi suju. Vertaile: mitä teet eri tavoin ja missä? Miten selität erot itsellesi? Keskustele opettajasi kanssa siitä, mitä kehossasi tapahtuu, jotta ymmärrät paremmin, mitä teet ja miten se vaikuttaa ääneesi.

Kehon reflektointia auttavia kysymyksiä:

• Kun hengität sisään ennen laulamista, minne tunnet ilman virtaavan kehossasi? (rintakehä, vatsan seutu, yläselkä, alaselkä, hartiat, lantio?)
• Kuinka paljon vedät ilmaa keuhkoihin ennen a) lyhyttä fraasia, b) pitkää fraasia, c) nopeakuvioista ja paljon sanoja sisältävää fraasia ja d) pitkää ja rauhallista fraasia?
• Vaikuttaako laulutapa/ laulutyyli sisäänhengitykseesi tai uloshengitykseesi?
• Millainen vaikutus laulamiseesi on, jos sisäänhengität pääasiassa
  • rintakehään?
  • vatsaan?
  • yläselkään?
  • alaselkään?
  • hartioihin?
  • vähän keuhkojen yläosaan?
  • syvälle vatsanpohjaan saakka?
  • miltä edellämainitut tuntuvat laulaessa kurkunpään alueella?
• Kun alat laulaa, koetko ilmavirran virtaavan ulos vapaasti vai hallitusti jarrutellen vai työntäen?
• Kun laulat, työskentelevätkö kehosi lihakset
  • rintakehässä?
  • kyljissä?
  • vatsan seudulla?
  • yläselässä?
  • alaselässä?
  • kaulan alueella?
  • päässä?
  • hartioissa?
  • jaloissa?
  • käsivarsissa?
  • ei juurikaan missään?
• Jos tunsit lihasten työskentelyä, kuinka voimakasta se oli? Vaihteleeko se laulamisen aikana? Mihin suuntaan lihastyö tuntui suuntautuvan?
• Kuinka vapautunut tai rento olo sinulla on laulaessa
  • kaulan alueella?
  • rintakehän alueella?
  • vatsan alueella?
  • selässä?
• Kuinka hyvin pystyt liikuttamaan kehoasi laulaessa? (Pyörittelemään hartioita? Kävelemään? Tanssimaan? Kiertämään vartaloa? Heiluttamaan päätä? jne.) Vaikuttaako liike ääneesi ja jos vaikuttaa, niin miten?
• Millainen ryhtisi on laulaessa a) edestä katsottuna ja b) sivusta katsottuna?
• Pystytkö toistamaan laulaen saman uudelleen ja uudelleen kehon tuntemuksien avulla?
• Laula sama asia hiljaa ja kovaa. Miten dynaaminen vaihtelu vaikuttaa tuntemuksiin keskivartalossa?

Lähteitä:

Aura M., Laukkanen A-M., Ojala J., 2018. Laulunopettajien yleisimmin käyttämät laulupedagogiset käsitteet. Aineditaktiikka 2 (2), 38-70. DOI: 10.23988/ad.73222

Jordan-Kilkki P., Kauppinen E. & Korolainen-Viitasalo E. (toim.) Musiikkipedagogin käsikirja. Vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Opetushallitus. Tampere.

Juntunen M-L., Nikkanen H.M., Westerlund H. (toim.). Musiikkikasvattaja – Kohti reflektiivistä käytäntöä. Juva: PS-Kustannus.

Rauma J., 2019. Kehollisuus laulunopetuksessa. Sibelius-Akatemia.