1. Sopeuta sisäänhengitys laulutyyliin.
Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa hengittää laulaessa. Sisäänhengitys vaihtelee laulutyylin mukaan. Nyrkkisääntönä (joskaan ei koko totuutena) voidaan sanoa, että klassinen laulutapa vaatii syvemmän sisäänhengityksen kuin rytmimusiikin tyylit, joissa puheenomaisempi lauluääni on usein toivottua. Jotkut laulutavat tarvitsevat enemmän ilmaa kuin toiset.
2. Vapauta nielu sisäänhengityksen aikana
Sisäänhengitys rentouttaa äänihuulet. Samalla se antaa mahdollisuuden vapauttaa epätoivottuja jännitystiloja kurkunpään alueella, mikä auttaa seuraavaan fraasiin valmistautumista. Kun harjoittelet uusia kappaleita, harjoittele myös käyttämään nämä ”lepotauot” hyödyksesi.
3. Valmistaudu laulamiseen sisäänhengityksen aikana
Äänetön harjoittelu tekee ihmeitä! Harjoittele fraasien aloitusta – erityisesti hankalilla korkeuksilla – äänettömästi, sillä se on erittäin tehokasta ja äänihuulille ystävällistä. Hengitä ensin sisään haluttu laulutyyli mielessä pitäen ja vapauta samalla turhat jännitteet. Sisäänhengityksen päättyessä valmista mielessäsi ja sen myötä kehossasi lähtösävel, tunnelma ja ensimmäinen tavu.
Kun olet valmis, vapauta uudelleen turhat jännitykset kurkunpään alueella. Kun olet valmis, hengitä ulos ja toista valmistautuminen muutamia kertoja. Kun äänetön valmistautuminen sujuu hyvin, on aika ottaa ääni mukaan harjoitteluun.
4. Kiinteä ääni kuluttaa vähemmän ilmaa
Jos ilma tuntuu loppuvan kesken fraasien, kyse on harvemmin siitä, etteikö ilmaa olisi sisään hengitetty tarpeeksi. Huokoinen ääni kuluttaa enemmän ilmaa kuin tiiviimmällä äänellä laulaminen. Monesti myös lujaa laulaminen kuluttaa enemmän uloshengitysilmaa kuin hiljaa laulaminen, mutta ei aina. Alukkeiden avulla voit löytää sopivan ilmanpaineen kuhunkin laulutehtävään.
5. Opettele hengittämään kuulumattomasti
Opettele hengittämään kuulumattomasti. Sitä taitoa tarvitaan erityisesti silloin, kun kuorossa hengitetään vuorotellen pitkien fraasien aikana ilman, että yhteinen hengitys kuuluu. Opettele myös häivyttämään äänesi sisään ja ulos, jotta yleisö ei kuule hengitystaukoasi.
6. Älä käytä turhan suurta ilmanpainetta
Hengitysilmaa kuluu erilaisia määriä eri laulutyyleissä, eri äänteissä (vokaalit ja konsonantit), eri volyymeilla laulettaessa sekä eri sävelkorkeuksilla. Siksi sitä myös tarvitaan erilaisia määriä ja ilmavirtaa on sopeutettava koko ajan.
Ongelmia syntyy harvemmin liian matalasta ilmanpaineesta. Sen sijaan liian kovalla ilmanpaineella (puskemalla) laulaminen on tavanomaisempaa ja johtaa moniin epätoivottuihin ilmiöihin, kuten äänen rasittumiseen, äänen kiristymiseen (mikä vaikuttaa suoraan kuoron yhteissointiin) ja vireongelmiin.